Kevättä rinnassa

Meillä on just meneillään kahden viikon pääsiäisloma. Mikä siis tarkoittaa ettei ole koulua kahteen viikkoon! Mun kohdalla se tarkoittaa sitä että olen ollut töissä joka päivä ja samalla yrittänyt lukea tuleviin kokeisiin. Porukat tulee käymään serkun ja tädin kanssa tässä parin viikon päästä niin olen yrittänyt lukea mahdollisimman paljon etukäteen ettei sitten tarvitse olla nenä kirjassa kun ne on täällä.

Koko viikon on ärsyttänyt olla töissä sisällä ku näkee että ulkona on ihana kesäinen ilma. Aurinko on paistanut täydeltä taivaalta koko viikon ja lämpötila on ollut siinä parinkymmennen paikkeilla. Tänään mulla oli vihdoinkin vapaapäivä ja pääsin käymään ulkona haukkaamassa raitista ilmaa.

Pakko sanoa että tää kesäinen ilma tuli kyllä just sopivaan aikaan sillä tässä kiireen ja stressin keskellä auringon paiste ja hyvä ilma kummasti piristää!

Meidän virkistäytymis päivä alkoi sillä että käytiin taas ensin kahvillassa vähän lukemassa kokeisiin ja siitä sitten mentiinkin puistoon (yllätys yllätys). Tällä kertaa kuitenkin käytiin hakemassa mäkkäristä syömistä sillä siinä vaiheessa alkoi jo tulla vähän nälkä. Syy miks haettiin just mäkkäristä on se täällä on mäkkärissä meneillää monopoly. Tietyistä mäkkärin ruoista saa monopoly lipukkeita joita keräämmällä voi voittaa palkintoja. Viime vuonna pari jutta niistä voitin ja saa nähdä mitä tänä vuonna saa jos sieltä mitään nyt sattuu voittamaan.

Viime aikoina on saanut todella miettiä että miten pysyä positiivisena. Niinkin simppeli asia kun mäkkärin syöminen hyvässä ilmassa ja pienten päivän kakkaroiden näkeminen heti saa mielen positiivisemmalle tuulelle. Vapaa päivinä itsellä meinaa aina tehdä mieli vaan jäädä kotiin sänkyyn makaamaan ja tuijjottaa Netflixiä koko päiväksi. Vaikka se tuntuukin sillä hetkellä hyvältä ja mukavalta ajatukselta niin se vaan pahentaa oloa. Siksi on pitänyt vaan aina lähteä liikenteeseen vaikkei se aamulla ehkä tunnukkaan niin kivalta. Loppujen lopuksi aina tulee parempi mieli kun on käynyt jossakin. Saa päivät pientä vaihtelua.

Oon yrittäny suunnitella ja miettiä mitä kaikkee tässä kevään aikana vois tehdä. Jos koko elämä on pelkkää opiskelemista ja työn tekoa niin se käy äkkiä tylsäksi. Yksi hyvä puoli tässä suurkaupungissa asumisessa on se että täällä kyllä aina tekemistä ja uutta nähtävää riitää. On tullut huomattua että on tapana usein aina käydä samoissa tutuissa ja turvallisissa paikoissa. Tämä johtuu ihan siitä että kun vihdoinkin löytää sellaisen paikan mikä ei ole aina ihan täynnä ihmisiä, niin on helppoa mennä sinne samaan paikkaan tietäen että siellä saa olla rauhassa. Joskus, kun on käynyt kiertelemässä uusia paikkoja niin on vain hukannut aikaa ja pettynyt. Joskus kuitenkin taas löytää siistejä uusia paikkoja mistä ei ole ennen tiennytkään.

Vaikka kiirettä ja stressiä on niin paljon on myös asioita mitä ei malta odottaa. Niinkuin jo aiemmin mainitsin niin porukat on tulossa tädin ja serkun kanssa käymään parin viikon päästä. Serkku täällä on useampaankin otteeseen käynyt mutta muille se tulee olemaan niiden ensimmäinen kerta täällä isossa maailmassa. En osaa edes kuvailla kuinka innoissaan oon siitä että ne vidoinkin tulee käymään, ja näkee että missä mä oon oikein melkein pari vuotta viettänyt ja miten mun elämä on muuttunut kun vertaa vaikka lukio aikaan ja pikku Kajaanilaiseen elämään.

Vaikka Kajaani onkin pieni paikka ja on aina ollut tapana puhua siitä vähän negatiiviseen sävyyn niin kyllä sitä on vähän ikäväkin välillä. Tosi paljon oon miettinyt sitä että haluanko mä vielä joskus muuttaa takaisin vai muutanko jonnekkin muualle, tai että minne mä ylipäätään tulevaisuudessa haluan asettua. Koti on aina koti joten Kajaani tulee varmasti aina olemaan se mun koti paikka, mutta mun ensimmäinen oma ”koti” on täällä Lontoossa. Tätäkin paikkaa tulisin varmasti kova ikävä jos täältä muuttaisin takaisin koti Suomeen. Nämä on isoja kysymyksiä mitä tulen vielä varmasti paljon miettimään kunhan se on ajankohtaistempaa.

Asiat mitä mun tällä hetkellä pitää miettiä on oikeestaan vaan kokeet ja ensivuoden kurssi valinnat sekä lopputyön suunnitteleminen. Aihe mulla on jo mun lopputyötä varten mutta varsinainen suunnitelma on vielä rakenteillaan. Sen verran voin jo sanoa että teen mun loppytön yhteistyössä toisen opiskelijan kanssa sillä meidän tutkimus ei tule olemaan mikään hirveän yksinketainen, minikä vuoksi siihen tarvitaan ainakin kahden ihmisen voimia. Ensi vuosi tulee siis olemaan kiireistä aikaa tutkimusta tehdessä. Meidän tutkimus ei ole kyselylomake pohjainen eli meidän tutkimuksessa ollaan ihan face-to-face osallistujen kanssa ja ohjataan niitä kädestä pitäen.

Ensi lukuvuosi tulee varmasti olemaan entistä kiireisempi mutta varmasti myös mielenkiintoisempi sillä päästään opiskelemaan niitä asioita mitkä itseä eniten kiinostaa. Innolla odotan että mitä se tuo tullessaan.