Kesästä Syksyyn ja Kouluun; ensivuoden kurssit ja lopputyön aihe

Viimeisen kuukauden aikana on tapahtunut paljon. Siinä samalla kiireen keskellä on unohtanut katsoa ympärille ja keskittyä siihen että missä mennään. Tänään kävin pitkästä aikaa kunnolla keskustassa Floridan reissun ja muuton jälkeen. Tuntuu että tänä vuonna ei ole yhtään tullut huomattua kuinka kesä on vaihtunut pikkuhiljaa syksyyn ja vihreät värit muuttuneet oranssiin.

Käytiin poikakaverin kanssa syömässä ja juhlistamassa meidän vuosipäivää. Samalla tuli huomattua kuinka syksy onkin jo saapunut ja kesä on ohi. Yleensä syksy hiipii kuvioihin pikku hiljaa mutta tänä vuonna sen tuloa ei tullut huomattua. Kouluakaan ei ollut tullut ajateltua sen pahemmin kuin vasta nyt näin viikkoa ennen sen alkua.

Yleensä kesäloma menee nopeasti ja kesän lopussa tuntuu että ei ole kerennyt tehdä mitään kun pitääkin jo mennä takaisin koulun penkille. Tänä vuonna kesä tuntui kuitenkin todella pitkältä ja tuntuu että kesän aikana kerkesi tehdä paljon kaikenlaista. Ensiviikolla alkaa taas koulu ja tuntuu oikeastaan ihan hyvältä mennä takaisin koulun penkille.

Olen oikeastaan aika innoissani tulevasta kouluvuodesta. Tänä vuonna saatiin valita suurinosa kursseista ja päästään kunnolla aloittaamaan lopputyötä, joka meillä perustuu itse suunniteltuun tutkimukseen, mikä täytyy toteuttaa alusta loppuun. Oma lopputyöni perustuu todennäköisesti kognitiiviseen suorituskykyyn ja ilmiöön nimeltä ”power posing”, yhdistettynä testosteroni, kortisoli ja serotoniini tasoihin. Lopullista suunnitelmaa ei olla vielä valvojan kanssa tehty, mutta tämän aiheen ympärillä minun lopputyö tulee pyörimään. Valitettavasti jos haluaa olla osana/osallistua tähän tutkimukseen, täytyy olla paikanpäällä täällä Lontoossa, joten niille jotka ovat kysyneet sieltä Suomesta että pääseeköö tähän minun tutkimukseen osallistumaan niin valitteavasti se ei siis ole ellei tule täällä käymään.

Tänä vuonna minun lukujärjestys koostuu kuudesta kurssista, joista viisi sain valita itse. Pakollisena kurssina meillä on meidän lopputyöhön perustuva kurssi ja sen lisäksi itse valitsin neuvontapsykologian, evoluutiopsykologian, oikeuslääketieteen psykologian, kliinisen ja terveyspsykologian, sekä erityis aiheiden persoonallisuus ja sosiaali psykologian kurssit. Vaikka kuusi eri kurssia tänävuonna onkin käytävänä niin koulua minulla on vain kolmena päivänä viikossa (9h/viikko). Nämä 9h koostuu oikeastaan vain luennoista. Näiden lisäksi lukujärjestyksen ulkopuolella tulee olemaan tapaamisia valvojan kanssa, sekä tapaamisia tutkimukseen liittyen.

Niinkuin jo sanottu, niin odotan innolla tulevaa kouluvuotta, vaikka se tuleekin olemaan kiireitä ja stressiä täynnä. Kun pääsee kuitenkin tekemään asioita mistä nauttii ja mitkä itseä kiinostaa niin sen stressin yli on kuitenkin helppoa katsoa yli ja ajatella niitä positiivisia ja iloa tuottavia puolia.

Uudessa kämpässä; opiskelija asunnot Lontoossa

Tässä vähän yli viikko sitten muutettiin uuteen kämppään lähemmäksi koulua. Aiemmin asuttiin Lontoon etelä puolella paikassa nimeltä Stockwell. Stockwell oli alueena todella rauhallinen, mistä itse pidin todella paljon. Meidän edellisessä asunnossa ei ollut oikeastaan mitään vikaa, mutta haluttiin vain muuttaa lähemmäksi koulua. Ennen meillä meni 35minuuttia metrolla kouluun, mutta nyt asutaan vain 10min kävely matkan päässä. Tässä siis säästää aika huimasti matkakuluissa.

Nyt asutaan siis Lontoon pohjois puolella paikassa nimeltä Finsbury park. Ollaan aivan päätien vieressä joten matkustaminen keskustaan ei oikeastaan ole tarpeellista ellei siellä välttämättä halua käydä. Rakennus missä nyt asutaan on 1900-luvun aluilta ja on siis todella vanha, mikä näkyy myös rakennuksen sisätiloissa. Entinen rakennus missä asuttiin oli uudempi ja modernimpi, mutta tästä huolimatta tykkään tästä meidän nykyisestä paikasta enemmän. Tämä on kotoisampi ja tunnelma on lämpimämpi.

Asunto on pieni, mutta juuri sopiva meille kahdelle. Näkymät ikkunnasta eivät ole kummoiset, mutta eipä sitä voi suuria täällä lontoossa olettaakkaan kun kaikki rakennukset ovat rakennettu aivan kylki kylkeen. Asunto on siis yksiö, ja kalustettu valmiiksi. Asunnot ovat yksityisiä opiskelija asuntoja, mikä siis tarkoittaa sitä että seinille ei saa laittaa mitään, mikä kyllä ärsyttää, mutta sille nyt ei vaan voi mitään. Täytyy siis yrittää tuoda asuntoa henkiin muilla tavoin.

Asutaan edelleen Zone 2:lla mikä siis on aivan ydin keskustan ulkopuolella. Asutaan aivan Arsenalin ja suuren puiston vieressä päätien varrella. Ympäriltä löytyy kaikki mitä tarvitsee. Hyvä puoli opiskelija asunnoissa on se, että ei tarvitse erikseen maksaa sähköä, vettä, WIFIä tai mitään muuta. Pyykkitupa on alakerrassa ja rakennuksessa on hienot ja tilavat yhteiset tilat, jotka on varustettu biljardi pöydillä, TV:llä, sekä peleillä. Rakenuksessa on myös vartija paikalla 247 ja arkipäivisin muutama työntekijä respassa.

Kun vertaa aiempiin opiskelija asuntoihin missä ollaan asuttu niin tämä nykyinen asunto on enemmän niinkuin ”normaali” asunto. Aiemmat asunnot ovat olleet todella värikkäitä ja ”muovisia”. Ne oli rakennettu niin että ne on yksinkertaisia ja siistejä, sekä niin että ne kestävät rajua kulutusta kun kuitenkin on opiskelijoista kyse. Tässä nykyisessä asunnossa on ihan perus huonekaluja ja valkoista pintaa keittiössä, kun taas vanhassa asunnossa oli punainen keittiö ja simppelit halvat huonekalut, jotka on joko helppo vaihtaa uusiin tai korjata asukkaiden lähdettyä. Nykyisessä asunnossa on enemmän tekstuuria, kuten puuta ja nahkaa.

Me muutettiin siis aivan kahdestaan yhdessä päivässä vuokrafirman pakettiauton ja kuljettajan voimin. Muutto meni oikeastaan aika vikkelästi ja suurin osa laatikoista oli purettu iltaan mennessä. Meillä ei itsellä oikeastaan muita huonekaluja ole kuin tv-taso ja kenkäteline, sekä TV, joten sen isompaa häslinkiä ei muutossa ollut. Toki kun pieneen asuntoon muuttaa kahden ihmisen tavaroiden kanssa niin purku tilanteessa pitää miettiä tarkkaan että minne mitäkin laittaa, jotta saa kaiken mahtumaan.

Loma Floridassa; Disney World, Universal Studios ja Hurrikaani

Tässä muutama päivä sitten tultiin Floridasta vähän pidemmältä lomalta mikä venyi hurrikaanin ja lentokoneen ongelmien vuoksi. Käytiin vähän reilu viikko Disney world:issa ja toinen viikko oltiin Universal Studios:issa. Tämä matka oli kyllä yksi elämäni parhaimmista matkoista ja Disney Word varsinkin oli sellainen paikka, että se on pakko nähdä ainakin kerran elämässä, eikä sitä ei tule katumaan jos sinne lähtee.

Aina olen kuullut paljon hyvää Disney Worldista ja usein kuulee samoja kommentteja; että se on tosi taianomainen ja iloinen paikka. Sen ensimmäisen viikon aikana tämän kyllä huomasi. Kaikki olivat hyvällä tuulella ja iloisia. Asiakaspalvelu oli jotain aivan sanoinkuvailematonta ja jokapaikassa oli todella siistiä. Itseään ei tuntenut turistiksi vain melkeimpä kuin perheenjäseneksi joka tuli käymään kylässä. Kun niitä puistoja pitkin kulki, ja kävi lateitta ja vuoristoratoja sun muita läpi niin aina ulos tullessa oli aina yhtä häkeltynyt. On ihan vaikea yrittää kirjoittaa asiasta, koska kaikki oli vain niin sanoin kuvailematonta että se paikka on nähtävä aivan itse jotta pystyisi ymmärtämään miten hienoa kaikki oli.

Moni myös sanoo että yksi päivä tai edes viikko ei riitä. Tämäkin on aivan totta. Me oltiin Disneyn puolella noin viikko eikä keretty nähdä ja kokea läheskään kaikkea. Tämä ei kuitenkaan jäänyt harmittamaan, sillä nähtiin ja koettiin sen viikon aikana todella paljon. Yksi lomamatka kuitenkin kyllä riittää ja on tarpeeksi, vaikka kaikkea ei kerkeisikään nähdä. Vaikka me ei keretty nähdä kaikkea niin silti lähdettiin hyvillä mielin.

Disney tuntui kotoisalta ja siellä oli kaikkea mitä vain olisi voinut toivoa. Kaikki oli järjestetty täydellisesti ja jokaisen lomamatkasta oli yritetty tehdä niin helppoa kuin vain mahdollista. Mistään ei tarvinnut stressata tai huolehtia.

Jonotus ajat tosin olivat todella pitkiä ja ruoka kallista. Vaikka joka puolella olikin todella paljon ihmisiä niin sitä ei oikeastaan edes pahemmin huomannut. Siellä näki myös niin lapsia kuin aikuisiakin, sekä myös vanhuksia. Tämä oli itselle ehkä vähän yllätys. Nähtiin siis todella monia vanhoja eläke ikäisiä pariskuntia aivan kahdestaan kulkemassa pitkin Disneyn puistoja. Tästä voi huomata sen että Disneyn puistot ovat kaiken ikäisille eikä niiden keskipisteenä ole niinkään ne laitteet vain se kaikki muu nähtävä.

Toinen viikko vierähtikin sitten Universal Studios:in puolella. Pakko sanoa että itse tykkäsin Disneystä enemmän, mutta Universal oli ehkä vähän aikuismaisempi. Laiteet oli hurjempia ja puisto oli enemmän niinkuin normaali huvipuisto. Disneyssä kaikki oli hienoa ja mahtavaa, mutta Universalin puolella osa asioista oli itselle tuntemattomia ja osa asioista kuten lavastukset ja yksityis kohdat, niin laitteissa kun ympäristössäkin, olivat yksinkertaisia Disney:hyn verrattuna. Universalin myös kerkeää käydä läpi kokonaan parissa päivässä.

Meillä oli tarkoituksena lentää Orlandosta Lontooseen tiistai iltana mutta Hurrikaanin vuoksi koko kenttä suljettiin. Siitä sitten keskiviikkona ajettiin Floridan länsi rannikkolle ja lennettiin sieltä Philadelphiaan ja sieltä oli tarkoitus lentää Lontooseen. No, mutta kuinkas siinä sitten kävikään… Meidän lento Philadelphiasta Lontooseen peruttiin moottori vian vuoksi ja seuraava yö ja päivä menikin sitten lentokentän hotelissa. Tässä vaiheessa jo ajateltiin että mikään ei voisi enää mennä pieleen. Sitten kun saatiin uudet lennot niin lentoyhtiö oli unohtanut minun ruoat! Tämän lisäksi, lento oli hirvein ja pelottavin lento millä olen koskaan ollut. Yleensä minua ei lennolla pelota yhtään, kun kuitenkin tulee lennettyä useita kertoja vuodessa, mutta tällä lennolla itkin 3h putkeen (tällainen yli drmaattinen itkupilli kun olen) ja pelkäsin oikeasti kuolevani. Turbulenssi ei enää tuntunt turbulenssilta. Kone heilui ja keikkui vaikka mihin suuntaan.

Kotiin kuitenkin päästiin ehjin nahoin vaikka Amerikka ei meitä meinannutkaan päästää kotiin, ja koko matkan sai pelätä oman henkensä vuoksi. Kun päästiin kotiin niin meidän täytyi alkaa suoraan pakkaamaan ja siivoamaan meidän asuntoa sillä meillä oli heti muutto edessä. Nyt on laatikot purettu ja kaikki tavarat saatu paikoilleen ja voi vihdoin rauhoittua ja levätä.